fbpx

Tuotteen suunnittelu – KISS (ei Gene Simmons)

by | 11 kesä, 2018

Näin vuosien puurtamisen jälkeen voin todeta, että onnistunut tuotekehitys todellakin on iteratiivinen prosessi ja juuri niiden yksinkertaisten ongelmien ratkomista. Kantapään kautta oppineena, halusin avata muutaman vinkin aloitteleville uuden tuotteen tai palvelun suunnittelijoille.

Vähempi on parempi

Muotoilun aloittamisessa puhtaalta pöydältä on hyvin iso vaara, että eksyy matkalla omaan näppäryyteen. Niin minulle kävi.

Keksin taannoin, että jos renkaan jakaa neljään osaan ja liittää nämä palapelimäisesti yhteen, saa tehtyä pienemmän pakkauksen (lähetyskustannukset laskevat, säilytys helpottuu), muottikustannukset laskevat ja kokonaisuuden variaatiomahdollisuudet (värit, materiaalit, jne.) ovat rajattomat. Ajatuksena oli siis luoda ns. modulaarinen kelluva tarjotin.

Elin tässä haavekuvassa (liian) pitkään, kun tajusin muutaman käytännönongelman. Kyllä, olin oikeassa pakkauskoon suhteen, mutta vastaavasti tuotteen jäykkyys ja käytettävyys huononi merkittävästi. Tätä koitin korjata kiristysnauhoilla, teipeillä ja muulla mahdollisella levyjen yhteen puristamisella. Siihen aikaan, suunnitelmissa oli alkuperäinen rengas, jota ympäröi kaksi levyä.

Muottikustannus laski selvästi, mutta kappalekustannukset toisaalta kasvoivat. Variaatiot tiputin pöydältä siinä vaiheessa, kun tajusin viimein kultaisen säännön ”vähempi on parempi”. Tuote on helpompi ostaa ja myydä, jos vaihtoehdot ovat rajattu ja liialliseen pohtimiseen ei anneta mahdollisuutta.

 

Hahmotelma 1: Kun asiasta tekee liian vaikeaa

Tämä pätee myös lopputuotteen osien määrään, sillä mitä yksinkertaisempi ja vähemmän osia, sitä parempi. Ihan pikkuriikkisistä osista, keksinnöistä ja lisätarpeista muodostuu nopeasti valmistuskustannus sille tasolle, että kukaan ei kehtaa myydä tuotetta enää selvinpäin.

Muista punainen lanka

Mitä tulee Tubtenderin valmistamiseen, niin osaan nykyään melko vakuuttavasti puhua erilaisista valu- ja muovausmenetelmistä sekä materiaaleista. Työstömenetelmiä on kymmeniä, materiaalivaihtoehtoja miljoonia ja tiettyyn työstötapaan liittyy aina jokin ”mutta”. Oli se sitten muottikustannus, kestävyys, vetosuunta tai kappaleiden laatu. Kokematon tuotesuunnittelija uskoo sokeasti ammattilaista ja ohjautuu nopeasti väärille urille.

Parhaiten mielestäni asiassa pääsee eteenpäin seuraavasti:

  • Oma tuote: Määrittele lopputuotteesi käyttäjät, toimintaympäristö, laatukriteerit ja käyttötarkoitus
  • Verrokkituote: Etsi markkinoilta kilpailijoita tai verrokkeja näihin ja selvitä, miten nämä ovat tehty ja miksi

Itse tein ”ruuminavauksia” mm. pelastusrenkaille (styrox, muovi, vaahto, jne.), jumppa- ja vesileluille sekä juomatarjottimille. Luonnollisesti kilpailijat tutkin myös läpi ja määrittelin niiden heikkoudet ja vahvuudet.

Ongelmana vain tässä on se, että mikäli visio horjuu eli saat eri toimijoilta ristiriitaisia viestejä, lähipiiristä tai itseltäsi ”hyviä ideoita” tai muutoin vain vastarintaa – saatat eksyä matkallasi. Tämän takia on erityisen tärkeää palauttaa mieleen oman tuotteesi käyttötarkoitus pohjimmiltaan ja asiakaslähtöisesti.

Epäonnistu nopeasti

Tässä kohtaa saa nauraa, jos miettii Tubtenderin vuosien puurtamista. Tästä viisastuneena perusoppi pöytäliinaan piirtämisestä, pahviprotoista ja muista nopeista vedoksista on kultaakin tärkeämpää. Mikään ei konkretisoi ajatusta paremmin kuin käsinkosketeltava ajatus.

Oma virhe tuli siinä, että luotin liiaksi staattisiin kuviin ja piirustuksiin – vaikkakin nämä olivat 3D-muodossa suurimmasta osasta aikaa. Legendaarisesti paperilla kaikki näytti toimivan, mutta kun sain proton valmiiksi, huomasin välittömästi virheen ajatuksissani.

 

Viritys 1: Proton muotin valmistus

Pieni, ruma ja naurettava esimerkki konkretisoi kuningasideasi ja tuo nopeasti esille pimeät kulmat, joita et päässäsi tai ruudulla nähnyt. Parasta tässä on se, että proto on nopeasti valmis ja voit tehdä suoriltaan jo uuden sekunneissa.

Tärkeää on kuitenkin muistaa kokonaisuus, jota tavoittelet. Yksityiskohdissa piilee sudenkuoppa, sillä homma menee nopeasti hinkkaamiseksi. Tee ensimmäiset versiot nopeasti ja siten, että se vähän jopa hävettää. Iteroi, tee uusi ja toista. Hae ulkopuolisen näkemys. Mieluiten mahdollisen käyttäjän suunnalta. Iteroi, tee uusi ja toista.

Tämänkaltainen tuotekehitys voi kuulostaa melko työläältä. Kyse onkin siitä, mitä testaat ja miten teet sen mahdollisimman nopeasti. Epäonnistu siis mahdollisimman nopeasti, että voit tehdä asian paremmin. Muista kuitenkin, että eteenpäin on mentävä.

Unohda kaikki ylimääräinen

Villeimmissä ajatuksissa Tubtenderiin voi liittää lämpö- ja ph-mittarin, kaiuttimen, pohja- ja tarjotinvalot, tuhkakupin, ruokakulhon, pelilaudan sekä eri muotoisia ja värisiä laseja. Totta, kaikki on mahdollista, mutta unohda nämä nyt alkuun.

Itsellä paloi tähän merkittävästi aikaa, hermoja ja lähipiirin ymmärrystä.

Rakenna perustuote kuntoon, tuo markkinoille ja laajenna asiakaspalautteen kautta. Tubtender on ”vain” kelluva tarjotin ja mikäli tämä herättää kiinnostusta ja saa positiivista palautetta, niin miksipäs ei. Pari ajatusta on jo mielessä, mutta en anna näille aikaa enempää tätä lausetta pidemmälle.

Vähempi on parempi myös tässäkin tapauksessa, ettei tuotteesta tuli liian kompleksinen ostaa, käyttää tai ylipäätänsä myydä. Uskon vahvasti toisiinsa liittyvään lisäosa- ja -palvelubisnekseen, mutta en usko niiden kautta alkuvaiheen liiketoiminnan rakentamiseen. Tee pohja kunnolla ja laajenna asiakaspalautteen avulla pala kerrallaan.

Yhteenvetona ja jatkuvana muistutuksena itselleni, muista KISS – keep it simple, stupid!
Sharing is caring <3
[DISPLAY_ULTIMATE_SOCIAL_ICONS]

That's all folks 🙂

TUBTENDER

Suomalainen kelluva juomateline Tubtender paljuihin ja porealtaisiin.

Tubtender Oy (1013619-8)

Avainlippu ja Design From Finland - Kelluva juomateline Tubtender